Joulupukkeja liikenteessä

Tänään aamulla (eli aamupäivällä, äsken, noin kello 10) oli hassunhauska tilanne.

Olin herännyt kahdeksan maissa tehdäkseni heti aamulla soiton vuokranvälitystoimistoon. Ollaan meinaan katseltu yhtä keskusta-asuntoa (Suomessa) ja näyttö järjestyi :) Saas nähä mikä tän kans tulee oleen tuomio ja jos se on hyvä niin mahdetaankohan saada... Noh, sen näkee sitten! On täs onneks aikaa niitä vieltä etsiskellä.


Ovikello soi ja ovea ryskytettiin raivokkaasti (päässä alkoi heti pyöriä kaikki vaihtoehdot vihaisista naapureista, imurinlainaajista, Housing Officen tyypeistä ja tv-lupatarkastajasta). Ei siinä auttanut kuin mennä avaamaan (onneksi olin edes puoliksi ehtinyt vaihtaa pyjamani päivävaatteisiin ja harjannut hiukset). Jännitys tiivistyi. Avasin oven, ja...

JOULUPUKKI!

Kuka muukaan se olisi voinut olla?? Päästä varpaisiin kirkkaan punaiseen sonnustautunut mies sanoi "hej", tyrkkäsi mulle paketin käteen ja kun yritin aamupöhnässäni ja hämmennyksessäni sopertaa thänksiä, niin mies huikkas jo "hejhej" ja jatkoi matkaansa.

Nojoo, kyl huonon huumorin tunnistaa taas jos postimiehestä saa näin paljon hauskuutusta aamupäiväänsä :D Noniin, jatketaampa tätä kahvinjuontia..



Jaa-a, mitäs muuta.

Leipomisesta on tullut jo ihan kontrolloimaton vapaa-ajan viete, joten tätä pullansyöntiä on nyt rajoitettava ja treeneissä käyntiä lisättävä! Piste.

Arkistokuva. Kuvan juustokakku ei liity tapaukseen. // A pic just to make this story look interesting. :)

Lisäksi tenttejä näyttää lähestyvän inhaa vauhtia. Ensiviikolla olisi kaksi: Tanska ja Advanced Buying Behaviour. Wuhuu. Ennen joulua on tietysti vielä myös Integrated Marketing Communication -tentti, joten kyllä tässä täytyisi tätä opiskeluintoa hieman jostain ammentaa.

Lisäksi - suunnittelua rakastavalle mulle tämäkin on ihanaa!! - kevään kursseille ilmoittautuminen alkoi kotiamkissani. No, muuten ihan kiva, mutta puolienkaan kurssien lukujärjestyspaikoista ei ole mitään tietoa -.-' Että silleen. No. On tässä haalittu taas sen verran noita kursseja että katsotaan mahtavatkohan kaikki sopia yhteen.

Lisäksi varattiin jo viimeiset paluulennot tammikuun puolenvälin tienoille. *Snif* Kyllä tuntuu ihmeelliseltä että tämäkin homma alkaa olla jo loppupuolella! :O Kaameaa! En yhtään ihmettele että monet venyttävät siihen kokonaiseen vuoteen...


Mutta joo.. Kyllä sitä vaan jo joulua odottaa - ja perjantaina osallistutaankin M:n kanssa haibien (kansainvälisen kaupan opiskelijoiden) jouluillalliselle! Huu! Maksoihan se huikeat 65 kruunua, mutta toivotaan että on sen arvoista.. mmmmm... :)


Katsellaan,
-L

Ensilumi

Tänään satoi myös Tanskassa ja Herningissä ensilumi. Ihanaa!
...toisaalta. Nyt sataa jo vettä ja melkein kaikki on sulanut joten... :D oivoi.

Joulua odotellessa. :-)
Terv. -L

Talvi tulee ! :--)

Tänään aamulla näin täällä ensimmäistä kertaa kuuraa maassa.

Harmi että oli niin kova kiire tunnille ettei kuvaa ehtinyt ottamaan.

Talvi tulee. Ihanaa!

---

Päivitetty joitakin tunteja myöhemmin:

Onneksi oli yhä pakkasta kun pääsin luennolta!
Talvifiilis!!!

---

BR,

-L

Miniylioppilaskoe ja näkymät Atlantille!

Noniin.

Koekausi avattiin siis perjantaina virallisissa merkeissä. Koeluokassa piti olla viimeistään 10 minuuttia ennen kokeen alkua ja saavuin paikalle 15 vailla - luokka oli jo lähes aivan täynnä ja vain kaksi henkilöä saapui mun jälkeen.. :D okei. Pöydillä oli paperia, suttupaperia, koepaperia, kansilehdet ja palautuskuori. ??? Okei. Sitten saatiin ohjelappu missä oli miten kokeessa pitää käyttäytyä. :D Puhelimet piti luovuttaa suljettuina valvojille ja vessassa sai käydä mutta silloinkin vain yksi henkilö kerrallaan ja valvojan saattamana. Lunttaaminen ja huijaaminen oli kielletty, mutta kokeessa sai olla kaikki kurssimateriaalit mukana ja internettiä sai käyttää. Kävi vain mielessä, että kuinka kukaan voi kontrolloida, ettei joku olisi vaikka lähettänyt kysymyksiä kaverilleen sähköpostissa tai facebookissa ja kopypastettanut sitten kaverinsa vastaukset kokeeseen... :D noh, life is full of mysteries!

Neljä tuntia se koe kesti, ja oli varmasti nopeimmat neljä tuntia luokkahuoneessa tähän mennessä. Kysymysalueita oli neljä, ja jokaisessa oli kaksi tai kolme kysymystä. Jeejee. No. Ei se kovin vaikealta vaikuttanut, mutta tietysti kun se kirja oli siinä, kalvaa vähän pelko että on kirjoittanut liikaa suoraan kirjasta (vaikka yritin välttää, ja suurimman osan tiesin ilman kirjaakin mutta termit oli pakko tarkistaa...).. ja koska tämä on nyt ensimmäinen koe, on vähän hankala sanoa, menikö hyvin vai huonosti (vai hyvin huonosti) koska ei oikeasti tiedä mitä sensorit odottavat...

Nojoo. Tosiaan ensimmäisen ja viimeisen puolen tunnin aikana luokasta ei saanut poistua, joten täytetyn kansilehtisen ja muistitikun palauttamisen jälkeen odottelin siinä hetkisen ennen kuin pääsin luokasta poistumaan.

Perjantaibaariin. :) Ihan vain koska olin ansainnut sen.

Jos ei mitään muuta tule vaihdon aikana opittua, niin oluen juonti. Kuvassa paikallinen jouluherkku, Tuborgin Julebryg. // If I'll learn nothing else during this exchange, at least i've learned to dring beer. In the picture: local seasonal treat, Tuborg Julebryg.

Perjantaibaarista saatiin kuitenkin muutakin kuin olutta ja hyvää mieltä - muutama muu vaihtari oli suunnitellut seuraavalle aamulle retkeä länsirannikolle Esbjergiin (n. 70 000 ihmisen kunta) ja sinne päätettiin mukaan lähteä (tai siis mää päätin, M ei ollut varma, eikä seuraavana aamuna halunnutkaan lämpöisestä pedistä aikaisin nousta).

Klo 7:00 kello soi lauantaiaamuna ja meikä pomppaa iloisen virkeänä ylös (=ryömin silmät ristissä ärtyneenä kohti vedenkeitintä ja pikakahvijauhetta). Juna lähti 20 vaille 9, vaihdettiin Herningin keskustassa ja myöhemmin Skjernissä, perillä Esbjergissä oltiin kello 11.

Matkalla opittiin kaikkea jännittävää, muunmuassa että Espanjassa ja Sloveniassa koearvosanat ovat 1-10, missä 5-10 ovat läpi, ja 1-4 ovat hylättyjä... (ja opiskelija saa näinollen hyvän käsityksen, paljonko hänen on opiskeltava uusintaan päästäkseen läpi..) If we fail in Finland - we simply just fail. :D

Linna! ..eiku Esbjergin rautatieasema. // It's a castle!! .. Esbjerg railway station.

Okei. Esbjergissä ensin päätettiin käydä katsomassa Pohjanmeren (eli käytännössä Atlantin valtameren!!!) rantaa. Sinne suunnistettiin bussilla.

Rannalla fiilisteltiin "Man meets the sea" patsaita sekä merenrantaa, merta, simpukankuoria ja tuulista säätä. (Kerrankin pääsin keräämään simpukankuoria kuten muumeinssa.. noh, pari kuorta ja yksi kivi oli pakko ottaa muistoksi - sorry nature!!!) Etenkin espanjalainen seuralaisemme koki sään erityisen epämiellyttävänä ;D Joo. Oli kyllä aivan mahtavaa! Ja oli se pakko sanoa puhelimeenkin kun äitini sattui yrittämään soittaa: "Oon täällä Atlantin rannalla, soitan kun pääsen kotiin!" ;D Aivan mahtava fiilis, päästä katsomaan merta ja miettimään että siellä seuraavaksi ovat Brittein saaret tai Amerikan mantere... Mutta joo, se niistä fiilistelyistä ;)

Man meets the sea.

Valtameri. // The ocean.

Merenrannasta tarpeeksi saatuamme palattiin keskustaan (kiltti bussikuski antoi meidän matkustaa samalla lipulla vaikka se oli umpeutunut 20 minuuttia aikaisemmin... Tusind tak!)

Keskustassa vierailimme Esbjerg-museossa. Siellä oli kaikkea oikein mielenkiintoista viikinkiajan elämästä, meripihkasta ja 1800-luvun lopun/1900-luvun alun elämästä. Tosi mielenkiintoinen museo, ja - opiskelijakortilla ilmainen sisäänpääsy! :) huikeaa.

Tuleeks kellekkää muulle Jurassic park mieleen? ;D // Anyone else thinking about Jurassic park? ;D

Onko kellään vessahätä? // Need for toilet, anyone?

Kuka pelkää hammaslekuria? :D Tää huone selittää NIIN paljon! // Who is scared of the dentist? This room explains so much! ;D

Sen jälkeen kierrettiin keskustaa. Hauskaa näissä tanskalaisissa kaupungeissa on, että kaikissa tuntuu tuo arkkitehtuuri olevan samanlainen. Samantyyliset vanhat keskustan kerrostalot, punatiiltä kaikkialla.. (sitä kuuluisaa ristikkoa en ole nähnyt paljon ollenkaan..)

Keskustan nähtävyyksistä bongattiin ainakin monta kirkkoa, Esbjergin vesitorni (joka taitaa olla jäljennös jostain Nürnbergissä sijaitsevasta tornista?), satama, hassuja patsaita ja keskusta-aukea, joka näytti olevan remontissa. Ja niin, tietysti "puisto" (hei, jos näen ilman silmälaseja ison nurmialueen jossa on penkkejä ja lapsiperheitä - iloisia  lapsiperheitä, ja romanttisesti käsi kädessä kulkevia pareja, tottakai oletan että se on puisto, eikä hautausmaa.... :DD Tästä matkakumppanini saivat hyvän syyn piikitellä mua hetken aikaa.. Oh well, I'm quite blond aren't I...).

Uutta ja vanhaa. // The old and the new.

Vesitorni. // The Esbjerg water tower.

Tää on kyllä niin hieno... // This is soooo pretty.

Takaisinpäin lähdettiin kello 17 ja matka kesti KAUAN :D perillä oltiin varmaan vähän ennen kahdeksaa. Mutta oli todella hauska reissu! Ja aivan mahtavaa seuraa oli.

Skjern.

Sunnuntai menikin sitten löhöillessä. No, käytiimpä tietysti ruokakaupassa (havaitaksemme että pitkästä aikaa oli kaunis mutta viileä aurinkoinen päivä!!!) ja tuli taasen leivottua niitä herkkumuffinsseja.. Lisäksi suunniteltiin uudenvuodenviettoa M:n ystävien kanssa Köpiksessä.. Joillakin kun tuo päätöksenteko kestää niin julmetun kauan!!!

Maanantai alkoi myös nyt mukavasti. Ei ollut koulua :DD Sehän piristää aina kummasti. Lisäksi aloin vääntämään karjalanpiirakoita, koska niitähän ei kaupasta saa :( yhyy. No, nyt saa vetää sitten vatsan täyteen riisipuuroa kun sitä kerran tuli keitettyä vähän useammankin piirakkasatsin tarpeisiin.. ;D

Kyllä mä joskus opin. Mutta piirakoista tuli oikein nättejä. Toivottavasti hyviäkin...

Jees, illalla olis sitten vielä reenit. Toivottavasti ei ala sataa.

-L

Koejännitystä ja katse keväässä

Joo-o. Huomenna ollaan hyvää vauhtia marraskuun puolivälissä jo, ja se tarkoittaa täällä myös koekauden alkamista. Tai no, virallisestihan koekautta ovat lähinnä joulu- ja tammikuu, mutta ensimmäinen koe on huomenna. Piste.

Vähän on oltu kyllä ruosteessa tuon pänttäämisen kanssa - ammattikorkeakoulussa kun on enemmän korostettu sitä oman järjen käyttöä kuin teorioiden nimien ja niiden kehittäjien muistamista. No, akateeminen näkökulma se on näkökulma myöskin!

Anyway. Vähän jännittää, luettu on, mutta vähän. Onneksi kyseessä on materiaalit mukana, joten jotain turvaa ja pohjaa on vaikkei siinä ajassa kuitenkaan ehdi koko kirjaa lukea. Ja vaatimuksethan on yleensä korkeammat jos materiaalit saa olla mukana. Huhuu. No, huomenna aamulla se nähdään sitten!


Mitäs muuta.


Tässä on ollut myöskin se hauska juttu että näkee hyvin tämän kuinka stressiin reagoi. Mulla se ilmenee vähän siten, että suunnittelijatyyppi kaivautuu eteen (asioiden suunnittelu on lempihommaani!).

Tästä esimerkkinä listaa, mitä muuta kuin kokeisiin lukua on tullut tehtyä:

• ostettua joululahjoja
• suunniteltua joululahjoja
• leivottua
• päivitetty blogia
• skypetelty ja hengattu facebookissa
• katseltu vuokra-asuntoja
• nukuttu päiväunia
• suunniteltu kevään opintoja

Esimerkiksi juuri eilen illalla/tänään aamulla ilmoittauduin keväällä järjestettävälle kansainväliselle opintoviikolle Haagiin, aiheena kansainvälinen henkilöstöhallinto ja laki. Kiinnostaa!!! :) Nyt täytyy vaan toivoa että paikka avautuisi.

Jeespoks. Pitänee kohta vielä avata tuota kirjaa ja pistää jutut valmiiksi, jotta huomenna oltaisiin pirteinä kahvijonossa ja kokeessa!

..ja tietysti koulun perjantaibaarissa ;DD 

Heippa! -L

Muffinsseja ja tv-lupatarkastaja

Okei, tällä hetkellä tilanne on se, että istumme M:n kanssa hiljaa kämpässämme lähes kaikki valot kiinni ja varomme visusti avaamasta ovea. Käytävällä liikkuu nimittäin tv-lupatarkastaja (tai medialupa, what ever).

Medialisenssi maksaa tanskassa pyöreät 2 414 dkk eli noin. 325 euroa vuodessa. Huhhuh.
Puolen vuoden välein maksettaessa lasku on 2 x 1 207 dkk eli n. 162 euroo ja kerran kuussa 12 x 201,17 dkk + laskutuskulut 4,33 dkk eli euroissa se tekisi n. 28 euroa. Eläkeläiset, sokeat ja kuurot saavat tästä alennusta tai ovat oikeutettuja hakemaan vapautusta. (Opiskelijat ovat Tanskassa ilmeisen hyvätuloisia kuten Suomessakin. *sarkasmia*) Aiheesta lisää voi lukea DR:n kotisivuilta...

Huomattavaa on myös että lupahan EI ole talouskohtainen vaan henkilökohtainen.

Lupa koskee kaikkia sellaisia laitteita, joilla pääsee internettiin, tv- ja radioverkkoon. Puhelin, tietokone, tabletti, televisio, radio ja .. no, näistäkin viidestä neljä täyttyy omalla kohdalla.

Tästä voidaan laskea, koska tv-setä tai täti tuskin uskoo että joo vasta nyt ollaan koneet yms hankittu, niin tästä voi sitten nopeasti laskea että pitäisi jostain kaivaa 140 euroa johonkin sellaiseen, johon maksetaan Suomeen veroja koko ajan. (Kyllä, vaikka ansiotulot päättyivät tältä vuodelta elo-syyskuussa, myös opintoraha on veronalaista tuloa. Valtiolta valtiolle.)

Mielestäni tämä on vain viiden kuukauden oleskelun ja edellä mainitun pointin vuoksi täysin KOHTUUTONTA.

Johtopäätös: ovi pysyy kiinni.

Ei muutenkaan kiinnosta avata ovea tuntemattomille miehille.



Noniin. Sitten iloisempiin aiheisiin!!!!

Ensimmäinen tentti Economics of industrial organisation. Aikaa viisi iltaa. Ei yhtää stressaa, ei. Eieieiei.

Lavastettu ahkerasti opiskellaan -kuva. // It's the faked "study hard" photo.

Sitten, tänään on isänpäivä. Onnee vaan kaikille isille! (vielä ketkä ehtivät)

Siitä tuli mieleeni avautua seuraavasta mielestäni hieman tökerösti toimivasta systeemistä liittyen isänpäiväkortin lähettämiseen (kyseessä siis vähän isompi kortti, ei ihan semmoinen pikkunen paperilappu).

Herningin postitoimisto sijaitsee ostoskadun Fotexin (vähän niinkuin pieni citymarket tai tokmanni) sisässä. No, minä onneton lähdin keskiviikkona kotoani bussilla klo 17:14 toiveenani lähettää tämä kortti isälleni siten, että se toivottavasti olisi perillä vielä perjantaina. No. Saavun keskustaan, kävelen Fotexiin ja postipisteelle ja otan kivan pahvikäärön ja alan tunkemaan korttia sinne jottei se taittuisi.

Ja mitä näenkään. Tiskillä lukee: "Vi er lukket" tai jotain vastaavaa. He ovat siis suljettuja. Tajusin siinä katsoa sitten aukioloaikaa 9-17.30. Kello oli 17:40 tai 17:45. Olo oli sitten hieman fff**************!!! Sen verran työaikatietoinen rouva joka siellä lopputöitä väänsi viitsi kertoa että pakkauksen voi maksaa kaupan kassalla ja jos se menee kirjeenä niin kiskalta saa ostettua merkkejä, mutta muuten hän ei auta. He ovat suljettu.

No, väännän siinä sitten osoitteen ja menen kassalle. Homma toimii ja kysyn toiveikkaana, joska kassatädillä olisi ollut postimerkkejä. No ei ole. Kiskalta löytyy. Sinne sitten seuraavaksi. No. Kiskan rouva toteaa että kyllä hänellä on sekä 6 että 8 dkk:n postimerkkejä muttei hänellä ole mitään hajua, paljonko sen hötiskän lähettäminen maksaa.

Jooo-o. No. Ystävällisesti hän kuitenkin ohjeisti että voimmehan punnita kirjeen makeishyllyin irtokarkkivaa'alla. Jeeeeeeees. No punnittiin ja sitten lähdettiin googlettamaan kuinkahan paljon sen painoinen kirje sitten maksaa. No, niillä tiedoilla ostettiin postimerkit mutta, eihän se mokoma mahtunut enää ulkona olevaan postilootaan!!!! Siinä sitten surusilmin mentiin asiakaspalvelupisteelle (joka oli postia vastapäätä) josko siinä oleva nainen ystävällisesti ottaisi minun lähetykseni ja laittaisi sen jonnekin... no ensin hän oli että pitäisi postiin jättää, mutta kun totesin että kiinnihän se on ja hän selvästi näki tuskani, otti hän sen sitten ja vei postin puolelle. Ei siinä auttanut kuin kovasti kiitellä häntä avuliaisuudesta.

Ei tosin oo koskaan ollu nii vaikeaa lähettää mitään. -.-


Jees. Perjantaina sitten oli vähän semmonen päivä ettei mitään huvittanut tehdä. M:n lähetin kauppaan listan kanssa ja itse aloin leipuroimaan! Tästä varmasti on erästä ystävääni kiittäminen (kuten myös vinkeistä!), joka on jatkuvalla leipomishöpötyksellään saanut minutkin innostumaan itse tekemisestä.

Omnom.

Inspiraation seurauksena uunista pöllähti sitten patonkeja (alkuperäinen Hellapoliisin ohje löytyy täältä, kiitos sinne!!!) ja suklaapalamuffinsseja (käyttäjän Valkolumme ohjeen lainasin täältä, kiitos mahti ohjeesta!!!).

Olen aina ollut huono tekemään leipää. Ne eivät kohoa tai niistä tulee jäähdyttyään niin kivikovia, että niitä voisi käyttää ammunnassa savikiekkojen sijaan. Nyt kuitenkin sain minäkin kokea taas onnistumisen iloa!

Vaikkei tässä kyse olekaan mistään leivontablogista, jaan täällä myös omat versioni näistä ohjeista, koska oli muuten hyvää.


Patongit 6 kpl. Baguetter 6 stk.

5 dl lämmintä vettä (reilusti yli kädenlämpöistä) = vand
1 pss kuivahiivaa = tørgær
2 x ripaus suolaa = salt
6 rkl oliiviöljyä = olivenolie
5,5 dl vehnäjauhoa* = hvedemel
1,5 dl karkeita kaurahiutaleita* = grovvalsede havregryn
5 dl ruisjauhoa* = rugmel

*alkuperäisessä ohjeessa kaikki jauhot vehnäjauhoa, mutta onnistui se näinkin!

Jeesjees.

Kuivat aineet sekasin (myös kuivahiiva) ja sekoitetaan lämpöiseen veteen. Sekoitetaan ja lisätään öljy. Vaivataan, annetaan nousta liinan alla ½ - 1 tunti.

Taikina jaetaan kuuteen osaan, pyöritetään palloiksi. Tässä käytin ruisjauhoja homman helpottamiseen. Pallot kaulitaan levyiksi jotka rullataan kulmasta viistosti suht tiiviiksi rullaksi. Annetaan hetki nousta ja laitetaan kuumaan uuniin (itse pidin 220 asteessa) 10-15 min.

Ja hyvää tuli:

Omnomnom.

Munattomat suklaamuffinssit 10 kpl. Chokolademuffins uden ægg 10 stk.
(tuli 11 kpl)

3 dl vehnäjauhoja = hvedemel
½ dl tummaa kaakaojauhetta (reilusti vaan!!!) = kakaopulver
Pieni levy tummaa suklaata.
2-4 tl leivinjauhetta = bagepulver
2 dl sokeria = sukker
(2 tl vaniljasokeria << tätä minulla ei ollut)
100 g sulatettua margariinia = flydende margarine
1 dl maitoa* (käytin vaniljalla maustettua soijamaitoa) = mælk eller soyamælk
1 dl kiehuvaa vettä = sandelig varm vand

Murskataan suklaa pieniksi palasiksi. Kuivat aineet (myös suklaanpalat) sekoitetaan keskenään, lisätään sulatettu (tai juokseva) margariini ja sekoitetaan hellästi tasaisesti. Ei vatkata. Lisätään kuuma vesi ja sekoitetaan sileäksi. Taikina on aikas löysää.

Taikina annostellaan muffinssivuokiin ja paistetaan 200 asteessa 20-25 minuuttia.

Omnomnomnomnom. <3

Ja tulee muutoin PARHAITA munattomia muffinsseja mitä oon koskaan syöny. Ihan parhaita. Ne on niin kuohkeita, kevyitä, maukkaita oi että. Ei kannata arastella ton leivinjauheen kanssa, itse saatoin jopa liioitella vähän. Kuitenkin - ei näihin munaa tarvitse jos ei välttämättä halua. Haluan vain ylistää näitä muffinsseja.

Niitä oli 11. Itse ehdin syödä niistä 3. (varmaan arvaatte, että M teki selvää niistä muista........)



Ei kai sitten muuta. Pikkuhiljaa pitäisi varmasti alkaa painua yöpuulle tai lukemaan talouden mielenkiintoista teoriaa, joten tämä päivitys on hyvä lopettaa "Yö kampuksella" -tunnelmiin, eli valokuviin, joita napsin kävelylenkillä ennen kuin tämän blogin aloittanut teeveelupatarkastajaepisodi sai alkunsa. Ei ole ovelle vielä koputettu :)

Hyvää yötä!
-L